©Timo Ahjos
Laadittu 24.10.2020
Liittyy blogiin tahjos.blogspot.com
Kansa-yhtiöiden hallinnossa toteutui vuonna 1974 isoja muutoksia, joita valmisteltiin ja monet asiat päätettiinkin jo vuonna 1973. Esittelen muutoksia tässä siinä järjestyksessä kuin ne tulivat yleiseen tietoon.
Kansa-yhtiöiden pitkäaikainen toimitusjohtaja Kalervo Peitsalo jäi eläkkeelle 1.10.1973, jolloin toimitusjohtajaksi tuli filosofian tohtori Erkki Pesonen (s. 1930). Pesonen oli ollut siihen saakka vuodesta 1962 alkaen sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston osastopäällikkönä Suomen korkein vakuutusvalvontaviranomainen. Tohtoriksi hän oli väitellyt matematiikasta. Pesonen oli työskennellyt Kansassa jo vuosina 1954-56 apulaisaktuaarina ja sen jälkeen Vahinkovakuutuksen tilastokeskuksen esimiehenä.
Pesonen aloitti työnteon Kansassa jo elokuun 1973 alussa eli 2 kuukautta ennen toimitusjohtajuuden alkua. Silloin hän kävi keskusteluja Peitsalon kanssa ja hahmotteli itselleen ohjelmaa. Kansa-yhtiöt eivät siinä vaiheessa muodostaneet juridista konsernia, vaan kysymyksessä oli juridisesti kolme itsenäistä yhteisöä:
Toimitusjohtajan vaihtuminen näkyi henkilökunnalle ensimmäiseksi siinä, että Kansa-yhtiöissä päätettiin siirtyä koko henkilöstön kesken sinutteluun. Sellainen päätös tehtiin siihen aikaan monissa muissakin yhtiöissä. Sitä ennenkin samalla organisaatiotasolla keskenään työskentelevät olivat sinutelleet toisiaan ilman sinunkauppoja, mutta esimiehet yleensä teitittelivät alaisiaan ja alaiset esimiehiä.
Joku jo ennen minun Kansaan tuloa eläkkeelle jäänyt osastopäällikkö oli ihmetellyt 1960-luvulla osastopäälliköiden bussiretkellä, kuinka jotkut muut osastopäälliköt sinuttelivat alaisiaan. Hän oli todennut: "Vaikka minä olen monia oman osastoni naisia nainutkin, en minä ole kenenkään kanssa tullut niin tutuksi, että olisin tehnyt sinunkaupat."
Ilmeisesti jo siinä yhteydessä, kun Pesosen kanssa oli neuvoteltu toimitusjohtajuudesta, oli myös suunniteltu SAK-laisen ammattiyhdistysliikkeen tuloa Kansa-yhtiöihin osakkaaksi. Kun kysymyksessä oli kaksi keskinäistä vakuutusyhtiötä eikä siis osakeyhtiötä, minulle on jäänyt epäselväksi, mitä se osakkaaksi tulo juridisesti tarkoitti. Vuoden 1974 vuosikertomuksessa siitä kerrotaan näin:
Tärkein tapahtuma kertomusvuonna oli SAK:n liittyminen Kansa-yhtiöiden osakkaaksi. Ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi Kansa-yhtiöiden uudet yhtiöjärjestykset tammikuun 25. päivänä 1974. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti ne helmikuun 13. päivänä.
Ammattiyhdistysliikkeelle tuli kolmannes Kansa-yhtiöiden yhtiökokouksen äänistä. Hallitusta ja hallintoneuvostoa laajennettiin niin, että ammattiyhdistysliikkeen edustus muodostui sen osakkuutta vastaavaksi.
Ammattiyhdistysliikkeen mukaantulo Kansa-yhtiöiden hallintoon merkitsi yhtiöiden omistuspohjan huomattavaa laajentamista sekä entistä kiinteämpää yhteistyötä Kansan ja ammattiyhdistysliikkeen välillä. Tämän yhteistyön edelleen kehittämiseksi perustettiin SAK:n ja Kansan yhteinen vakuutustoimikunta, jonka tehtävänä on mm.
- toimia vakuutusasioissa ja niihin liittyvissä turvakysymyksissä ammattiyhdistysliikkeen ja Kansa-yhtiöiden yhteistyöelimenä
- lisätä tiedonkulkua ja vuorovaikutusta ay-liikkeen ja Kansan välillä vakuutusasioissa
- seurata vakuutusalan ja sosiaaliturvalainsäädännön kehitystä ja tehdä siihen liittyen esityksiä ammattiyhdistysliikkeen ja Kansan päättäville elimille.
Tapahtuman johdosta annettiin alla oleva julkilausuma ja Kansan markkinointijohtaja Kalevi Tuomainen ohjeisti henkilökuntaa alla olevalla Kansan asiamieslehden 1/1974 pääkirjoituksella. Molemmat avautuvat luettaviksi kuvia klikkaamalla.
Organisaatiorakenne ennen uudistusta
Henki-Kansassa ja Vahinko-Kansassa oli yhteinen hallintoneuvosto (12 henkilöä, joista 2 naista), johtokunta (7 miestä) ja johtajisto (3 miestä). Johtajisto oli oikeastaan johtokunnan työvaliokunta. Siihen kuului kolme johtokunnan jäsentä, jotka työskentelivät päätoimisesti Kansassa. Muilla johtokunnan jäsenillä oli päätyö jossakin muualla. Johtajistoon kuuluivat:
Käytännön toiminnasta vastasivat oheisessa kuviossa luetellut henkilöt, joista suurin osa on osastopäälliköitä. Aktuaarit olivat hierarkiassa osastopäälliköiden yläpuolella. Henki-Kansan aktuaari Nurminen oli käytännössä henki- ja eläkevakuutusosastojen osastopäälliköiden esimies, mutta Vahinko-Kansan aktuaari Törrönen oli eri luonteinen henkilö eikä häntä pidetty osastopäälliköiden pomona. Ilmeisesti Vahinko-Kansassa jokainen osastopäällikkö johti melko suvereenisti omaa osastoaan ja raportoi vain toimitusjohtajalle. Aktuaari oli toki sielläkin vastuussa vakuutusten hinnoittelusta ja vakuutusteknisistä laskelmista. Vuoden 1972 vuosikertomuksessa organisaatio esiteltiin näin:
Eläkekassa Tuessa oli hallintoneuvosto ja johtokunta. Tuen hallintoneuvostossa oli 8 osakkaiden edustajaa ja 8 jäsenten edustajaa. Osakkaiden edustajat olivat osuusliikkeiden johtajia. Jäsenten edustajat olivat osuusliikkeiden työntekijöitä, useimmat myymälänhoitajia. Tuessa oli 8-henkinen johtokunta, jossa oli 4 työnantajien edustajaa ja 4 työntekijöiden edustajaa. Johtokunnan puheenjohtajana toimi Kansan toimitusjohtaja. Eläkekassa Tuessa ei ollut johtajia eikä muutakaan henkilökuntaa, koska käytännön työt tehtiin 31.12.1973 saakka Henki-Kansan eläkevakuutusosastolla.
Organisaatiomuutoksen sisältö ja tilanne 1.1.1974 alkaen
Hallintoneuvoston kokoonpano ei muuttunut, mutta johtokuntaa alettiin kutsua hallitukseksi ja se laajeni 7-miehisestä 10-miehiseksi. Uudet kolme jäsentä tulivat SAK:sta. Johtajiston uusi nimitys oli johtoryhmä. Se laajeni 3-miehisestä 5-miehiseksi. Siinä Erkki Pesonen oli tullut eläkkeelle jääneen Kalervo Peitsalon tilalle, Arvi Finerus ja Kalevi Tuomainen olivat edelleen mukana. Uusiksi johtoryhmän jäseniksi nimitettiin Onni Katajainen ja Armas Vinberg. Edellisiä vastaavat luettelot olivat sen jälkeen tällaiset:
Eläkekassa Tuen hallintoneuvosto ja johtokunta pysyivät ennallaan, mutta kun Henki-Kansan eläkevakuutusosaston koko henkilöstö (noin 30 henkeä) siirrettiin 1.1.1974 alkaen Eläkekassa Tuen palvelukseen, sinne oli nimitetty myös kaksi johtajaa (toimitusjohtaja Erkki Pesonen ja johtaja Erkki Nurminen) sekä aktuaari (Timo Ahjos).
Vuoden 1974 alussa voimaan tulleista nimityksistä kerrottiin Vakuutussanomat-lehdessä 1/74 näin:
Vuoden 1973 vuosikertomukseen saakka hallinto- ja toimintaorganisaatiot esiteltiin vain edellä olevien luettelojen muodossa. Vuoden 1974 vuosikertomuksessa omaksuttiin visuaalisempi tyyli, jossa näkyy myös hallintoneuvoston yläpuolella olevat päätöksentekijät. Asiallisia muutoksia tässä ei ole muita kuin jotkut henkilövaihdokset hallintoneuvostossa.
Toimintaorganisaatio kuvattiin vuoden 1974 vuosikertomuksessa näin:
Tässä omia kommenttejani:
Tulostase muuttui tuloslaskelmaksi
Vuoteen 1973 saakka tilinpäätökseen kuului tulostase ja omaisuustase. Vuodesta 1974 alkaen tilinpäätöksissä on ollut tuloslaskelma ja tase. Alla esimerkkinä Henki-Kansan tulostase 31.12.2973 ja sitä vastaava tuloslaskelma 31.12.1974:
Tilintarkastuskertomus oli ennen parempi kuin nykyisin
Valitettavasti kaikki asiat eivät kehity aina parempaan päin. Nykyisinhän tilintarkastuskertomus on tyypillisesti 3-sivua pitkä selostus eri toimielinten vastuista ja tilintarkastaja luettelee siinä, miten hänen tulee toimia, mutta ei kerro täsmällisesti, mitä hän on tarkastanut. En liitä tähän kopiota mistään nykyisestä monisivuisesta ympäripyöreästä tilintarkastuskertomuksesta vaan esimerkit, kuinka selkeitä ja eksplisiittisiä tilintarkastuskertomukset olivat vielä vuosien 1973 ja 1974 tilinpäätösten yhteydessä.
© Copyright: Timo Ahjos 2020. Kaikki oikeudet pidätetään.